Cubiqin Data & AI -liiketoiminnan vetäjä Jarmo Rajala esittää, kuinka käynnissä oleva koronapandemia alleviivaa suomalaisten organisaatioiden haasteita datakyvykkyydessä.
DATA-ANALYTIIKAN RYTMINMUUTOS
Viime vuosituhannen lopussa toimin teknologiakonsulttina ja olin toteuttamassa asiakkaillemme suunnittelun ja raportoinnin ympäristöjä. Osana näitä ympäristöjä olivat luonnollisesti toteutumaluvut, jotka tuotiin silloin pääsääntöisesti kirjanpitojärjestelmistä kerran kuussa, kun kuukauden kirjanpito oli saatu valmiiksi. Tavoitteena oli nopeuttaa edellisen kuun toteutumien saamista raportointiin muutamista viikoista muutamaan päivään kuun päättymisen jälkeen, jotta johdon raportointi saadaan valmiiksi.
Tuodessani Qliktechiä Suomeen vuonna 2007 rytmi oli jo selkeästi nopeutumassa, ja erityisesti pankkikriisi 2008 nopeutti muutosta. Nyt ei enää keskusteltu siitä, onko viime kuun kirjanpito jo valmis, vaan tietoa tarvittiin nopeammin ja paljon tarkemmalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Toteutumatietoa alettiin tuoda joka yö sekä kirjanpidosta että suoraan operatiivisista järjestelmistä, mikä toki asetti uusia vaatimuksia tiedon hyödyntämiselle analytiikkakerroksessa. Tämä muutos kuitenkin kuvasti koko toimintaympäristön nopeutumista ja reagointikyvyn nostamista sen rinnalla.
Miten tämä kaikki liittyy pilveen ja koronapandemiaan?
LIIKETOIMINNASSA EI OLE ENÄÄ YÖTÄ
Koronapandemia tuli yllättäen päälle, vaikka kaikki näkivät sen tulevan. Tämä johtuu varmasti osaltaan ihmisten optimistisesta luonteesta, jossa minkään ei uskota osuvan omalle kohdalle, ainakaan ennen kuin nähdään omin silmin. Samoja piirteitä löytyy myös suomalaisista organisaatioista.
Yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden kyvyt datan hallinnassa ja analytiikassa punnitaan erityisesti silloin, kun jotain yllättävää tapahtuu. Olen usein ihmeissäni keskustellessani suomalaisten organisaatioiden edustajien kanssa ja kuullessani, kuinka heikosti he ovat valmistautuneet muutoksiin datatarpeiden osalta. Erityisesti uusien datatarpeiden osalta puhutaan usein todella pitkistä vasteajoista. Datasta ei ole mitään hyötyä, jos sitä ei saada käyttäjille käyttöön, ja useiden kuukausien vasteajat uusien datasettien toimittamisessa kuuluvat 90-luvulle, jos sinnekään.
Nykyaikainen pilveen pohjautuva data-arkkitehtuuri toimii reaaliajassa ja toimittaa käyttäjille joko “data science ready” -datasettejä valitulle Data Lake -alustalle tai “visualization ready” -tähtimalleja tai näkymiä haluttuun tietokantaan Data Warehouse Automation -ratkaisulla höystettynä. Tähän päälle vielä reaaliaikainen kyvykkyys tietojen hyödyntämiseen ja alamme olla ns. voiton puolella. Manuaalinen integraatioiden toteutus ETL/ELT-välineillä sekä on-premise tietovarastojen rakentelu ovat toki olleet hyviä ratkaisuja omana aikanaan, mutta 2020-luvulla vauhti kiihtyy entisestään. Tätä nykyajan liiketoiminnan haastetta kuvaa jopa hiukan ylilyövästi koronapandemia kaikkine siihen liittyvine liiketoiminnan epävarmuuksineen.
Tässä ajassa modernit pilviteknologiat eivät ole vaihtoehto, koska käytännössä muita vaihtoehtoja ei ole.
Huolehditaan kaikki siitä, että seuraavan kriisin iskiessä organisaatiomme pystyvät reagoimaan myös muuttuvien datatarpeiden osalta reaaliajassa maailman tapahtumiin.
Kirjoitan tätä 14 päivän omaehtoisessa karanteenissa Tirolin reissun jälkimainingeissa. Toivon kaikille terveyttä ja voimia maailman yhteiseen koettelemukseen!
Lue myös:
