Automatisaatio, tekoäly ja koneoppiminen muokkaavat työelämää kiihtyvällä tahdilla, mikä asettaa yrityksille uusia haasteita: kuinka säilyä mukana globaalissa kilpailussa ja varmistaa ajantasainen osaaminen jatkossakin? Menestyäkseen nykyisessä dataa tulvivassa informaatioyhteiskunnassa yritysten on ymmärrettävä, miten datan avulla on mahdollista tuottaa innovatiivisia oivalluksia. Avaimena tähän toimii datalukutaito.

Taustalla työelämän muutokset

Kukaan ei tiedä varmasti, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Datan määrä kuitenkin kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi sen ymmärtäminen on tärkeää. Datalukutaito onkin jo verrattavissa luku- ja kirjoitustaitoon, ja se korostuu tulevaisuudessa entisestään. Datalukutaidossa on kyse myös yhdenvertaisuudesta: muuttuvassa maailmassa toimiminen edellyttää uudenlaisia työkaluja, jotka mahdollistavat ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään osallistumisen. Jo nyt taidoissa on nähtävissä selviä eroja, mikä kytkeytyy laajempaan keskusteluun sukupolvien välisistä eroista digitaidoissa. Osa työelämässä olevista kokeekin häpeää huonoista digitaidoistaan – ja aivan turhaan, sillä taitoja on mahdollista kehittää. (Ks. esim. Yle 2019.) Taitojen kehittäminen vaatii panostusta myös työnantajaorganisaatiolta, jotta työpaikan kulttuuri ja johtamistavat eivät muodosta esteitä notkealle oppimiselle.

Mitä datalukutaito on?

MIT:n Rahul Bhargavan ja Emerson Collegen Catherine D’Ignazion (2015) mukaan datalukutaito tarkoittaa kykyä
 

lukea, analysoida ja argumentoida dataa sekä kommunikoida sen perusteella.

 

Datalukutaidosta puhuttaessa viitataan usein yksittäiseen henkilöön, mutta sen voi nähdä koskevan myös laajemmin koko organisaatiota. Tällöin datalukutaito käsittää edellisten lisäksi myös datan hyödyntämisen päätöksenteossa sekä sen avaamisen henkilöstölle läpi organisaatiotasojen. (Qlik a.)

Datalukutaito yrityksen menestyksen kulmakivenä

Yrityksissä dataa ei välttämättä vielä osata hyödyntää siten, että se tukisi päätöksentekoa ja liiketoimintaa. Qlikin teettämän selvityksen mukaan 92 % liiketoimintapäättäjistä uskoo yrityksensä työntekijöiden datalukutaidon olevan tärkeä menestystekijä mutta vain 17 % myöntää tukevansa sen kehittymistä (Qlik b). Gartner (2019) puolestaan uskoo, että 80 % yrityksistä on käynnistänyt jonkinlaisen osaamisenkehittämisohjelman datalukutaidon parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä, mikä heijastaa yritysten halua pysyä kiinni globaalissa kilpailussa.

Yritys voi kehittää datalukutaitoaan esimerkiksi palkkaamalla uusia datalukutaitoisia työntekijöitä, jotka vievät yritystä vähitellen kohti dataohjautuvampaa suuntaa (Qlik a). Tämän lisäksi datalukutaitoa kannattaa kehittää ottamalla käyttöön tietotyökaluja, jotka helpottavat päivittäistä työskentelyä muokkaamalla dataa helposti ymmärrettävään muotoon. Tietotyökalut, kuten QlikSense, paketoivat dataa muotoon, jonka ymmärtämiseksi ei tarvitse olla datatieteen maisteri tai analytiikkavelho. Riittää, että hahmottaa perusasiat ja osaa soveltaa tietoa käytäntöön.

Esimerkiksi Fortumin ja Cubiqin aiemmin toteuttama QlikSense-pohjainen Fortum Lens -sovellus on tuonut avoimuutta ja ajantasaisuutta Fortumin toimintakulttuurin ja päätöksenteon tueksi. Fortum Lensin avulla yrityksen keräämä ja tuottama data on aiempaa avoimempaa ja aidosti hyötykäytössä, sillä sen avulla yrityksen kukin liiketoimintayksikkö on saanut juuri itselleen oleellista tietoa. Datalukutaidon kehittymisen kannalta onkin olennaista, että data on kaikille organisaation henkilöille saatavilla vaikkakin eri painotuksin (Qlik a).

Koulutuksella datalukutaidon mestariksi

Uusien tietotyökalujen käyttöönotto tarvitsee tuekseen koulutusta. Työntekijöiden datalukutaito ei kehity automaattisesti pelkkiä sovelluksia lisäämällä, jollei niitä osata käyttää sujuvasti. Sovelluksen toimittajan valinnassa tulisi aina kiinnittää huomiota siihen, että toimittaja tarjoaa toimittamiinsa ratkaisuihin kattavan ja liiketoimintalähtöisen perehdytyksen sekä muutosjohtamisen tuen. Ohjatun sovellusworkshopin lisäksi koulutuksen tulisi sisältää koulutettavien lähtötasosta riippuen myös perustietoa datasta ja sen soveltamisesta käytäntöön.

Yhtä tärkeää on saada työntekijät motivoitumaan ja ymmärtämään, miksi sovellus on otettu käyttöön sekä mitä se merkitsee oman työn tekemisen kannalta. Yrityksen johdolla tulee olla muutosjohtamisen opit tiukasti näpeissään, jotta prosessi pysyy hallittuna ja työntekijät saadaan sitoutettua uusiin toimintatapoihin. Parhaiten tämä onnistuu, kun yrityksen johto tietää keinot, joilla sovellus jalkautetaan ketterästi osaksi eri työntekijätasojen jokapäiväistä toimintaa.

Jalkauttaminen onnistuu, kun yrityksessä otetaan huomioon työntekijöiden erilaiset lähtötasot dataan liittyen sekä panostetaan selkeään ja avoimeen kommunikointiin. Työntekijät kannattaa myös houkutella mukaan muutokseen, sillä yrityksen datalukutaito kasvaa innostuneiden ja oman työnsä kehittämisestä kiinnostuneiden työntekijöiden kautta, jotka haluavat aidosti lisätä dataohjautuvuutta kaikessa yrityksen toiminnassa. Vaikka yrityksen datalukutaito ei ole täysin työntekijöiden datalukutaidon summa, on osaavien työntekijöiden merkitys kiistaton. Kun yhtälöön liitetään vielä datan demokratisointi ja avoin kommunikointi, on yrityksen menestysresepti datalukutaitoon taattu.
 


 

Kysy lisää koulutuksistamme:

mari.rissanen@cubiq.fi
 

Katso lisää:

Asiakastarina: Fortum

 

Lähteet:

Gartner (2019). A Data and Analytics Leader’s Guide to Data.
https://gtnr.it/2PjNGxw

Bhargava, R. & D’Ignazio, C. (2015). Designing Tools and Activities for Data Literacy Learners. In Wed Science: Data Literacy Workshop. Oxford, UK.
http://bit.ly/2NunzBw

Qlik a. The Data Literacy Index. The $500m Enterprise Value Opportunity. Results Summary.
http://bit.ly/2Hv0kTU

Qlik b. What is data literacy?
http://bit.ly/2UgQb2F

YLE (2019). Jopa lähes miljoonalla suomalaisella on heikot digitaidot: “Puutteellisiksi koetut taidot voivat aiheuttaa häpeää”.
http://bit.ly/2zlJRgB